Taljan tarina

Harmille yksi parhaista nukkumapaikoista oli iki-ihana huutonetistä ostettu vähän käytetty lampaantalja! 

Harmin ensimmäisessä meidän kodeista oli leveä ikkunalauta, jonka Harmi pian havaitsi hyväksi nukkumapaikaksi ja jolle ensin laitettiin vähän pehmikettä. Aluksi Harmi ei tykännyt, että Paavo tulee ikkunalaudalle, mutta jossain vaiheessa sillä ei enää ollut merkitystä.

Ikkunalaudalle laitettiin lisää vilttejä, että on vähän enemmän pehmikettä.

Ja sitten hankittiin lampaantalja eikä kilpavarustelua enää tarvittu!

Harmi testaa uutta taljaa tyytyväisenä.

Paavo aluksi karttoi taljaa eikä edes käväissyt sen päällä, joten sillä oli jonkin aikaa oma viltti taljan vieressä.

Kesti aika pitkään ennen kuin Paavo vihdoin uskaltautui taljalle makaamaan ja huomasi, ettei se niin kamalaa ollutkaan - päinvastoin! Harmi oli aluksi hieman kummissaan, mutta kun taljalle mahtuu kaksi kissaa niin ei siinä sitten sen enempää ihmeteltävää ollutkaan.

Eräänä hellekesänä sisällä oli jo aika kuuma, mutta kun laittoi tuulettimen pyörimään niin taljalla oli Harmilla ihan mukava olla...

Vuosien saatossa talja menetti loistoaan ja littaantui ellei sitä pöyhinyt. Toisaalta sen tuoksu lienee kissan kuonoon ihana, kun se on kyllästetty omilla hajuilla.

Tämä postaus alkaa ja päättyy samaan kuvaan: 

Harmi ja Harmin talja ♥

Paavon kuulumisia

Paavo on aika yksinäinen nykyään. Ja ihmekös tuo, jos on ensin yli kymmenen vuotta Harmin kaverina ja sitten yhtäkkiä yksin. Paavo on myös ilmeisesti vierotettu vähän liian pienenä (alkuaikojen käyttäytyminen indikoi vähän siihen suuntaan), joten Harmi oli sille paitsi tuki ja turva myös mentori kissamaailman käytöskulttuuriin ja muuhun.

Paavon seurankipeys ilmenee tarpeena istua sylissä koko ajan. Aiemminkin se kyllä oli kova sylikissa, mutta nykyään se tunkee syliin melkein aina kun joku istahtaa sohvalle ja yöksi hipsii samaan sänkyyn. Ennenkin se toki nukkui sängyssä, mutta hyvin usein myös omissa oloissaan jossakin toisaalla.  

Harmi aloitti sängyssä nukkumisen perinteen ihan ensimmäisinä öinään meidän luona. Aika usein Harmista sai seuraa myös, jos makasi sohvalla ja jos kukaan ei maannut niin sitten se käpertyi viereen nukkumaan.  

 

Toinen kissoille mieluinen perinne oli se, että aamulla ne kiskoivat toisen (allekirjoittanut) ihmisen ylös antamaan ruokaa ja sitten palasivat vatsa täynnä takaisin sänkyyn nukkumaan miesseurassa... 

Harmi pyöritti meidän arkista kelloa melko tehokkaasti. Aamuisin kissoilla oli jostain syystä tapana se, että Harmi odotteli jossakin sängyn lähellä ja Paavo juoksenteli meidän päällä ja yritti saada keittiöön. Harmi puuttui peliin vain silloin, jos Paavon toiminta ei tuottanut tulosta. 

Iltaruoan kärttäminen taas oli Harmin tehtävä ja melko tehokkaasti se aina kertoikin, että ruoka-aika lähestyy. Aluksi se tunki esimerkiksi läppärin päälle "ihan muuten vain" tai jos makasi sohvalla niin sitten suoraan päälle makaamaan. Sen jälkeen alkoi puskeminen ja jos ei vieläkään tapahtunut mitään niin kuului vaativaa maukumista ja Harmi saattoi tassulla vähän tönäistä tai puraista kädestä tai muuta mukavaa.

Harmin ilme, kun palvelu on kehnoa ja aivan liian hidasta.

Paavo iltaisin lähti aina ohjaamaan keittiöön, jos käveli edes vähän keittiön suuntaan, mutta muuten se antoi olla aika rauhassa, koska oli Harmin työvuoro. Tämä on johtanut siihen, että nykyään on jo muutaman kerran iltaruoka viivästynyt yli kello kymmenen, kun Paavo vain odottelee, että joku tajuaisi kellon olevan jo paljon ja laittaisi iltaruoan kuppiin!

Surullisia asioita

Meidän piti taas aktivoitua blogin saralla ja muutama postauksen aihio oli jo luonnoksissa, mutta sitten tilanne muuttui. Harmin käytös oli hieman tavallisesta poikkeavaa ja epäilimme munuaisvaivoja. Valitettavasti Harmilla todettiinkin kasvaimia ja armeliain tapa auttaa rakasta kissaystäväämme oli päästää kissa ajasta ikuisuuteen. Ehkä Harmi ei ehtinyt kärsiä vielä kovin paljon kipuja ja ainakin ruoka ja uni maistui loppuun asti. Harmi ehti myös normaalikuntoisena käydä mökkireissulla haistelemassa kevään tuoksuja.

Harmia ja Paavoa haettaessa oli toki tiedossa, että molemmat ovat jo aikuisia kissoja ja tarkoitus olikin antaa hyvät "eläkepäivät" kissakaksikolle. Harmi saavutti 16-17 vuoden iän ja oli meidän ihana, persoonallinen kissa melkein 7 vuotta. Paavon kaverina Harmi on ollut heti Paavon pentuajan jälkeen, joten Paavo on nyt aika yksin.

Harmin päivät tulivat täyteen 10.6.2016.

 Taivaskissa

Olen avaruuksien kissa,
olen kissa ihmeellinen.
Olen unien, tähtien kissa,
tulin takaa pilvien.
Minä rakensin teille talon
jossa paljon rakastetaan.
Nyt takaisin lähden mutta palaan
uniinne toisinaan.

-Kaarina Helakisa

Ympyräasiaa

Väittävät, että kissoja kiinnostaa valloittaa erilaisia ympyröitä ja renkaita. Tarjosin Paavolle sohvalle pyöreää vaihtoehtoa, mutta kiinnostus oli pyöreät nolla.

Harmikin valitsi mieluummin nurkan kuin renkaan.

Yritin vielä lisätä ympyrän houkuttelevuutta tekemällä ympyrästä vähän enemmän Harmin kokoa vastaavan, mutta Harmista itse muodostettu kerä oli paljon parempi.

Kesäkuvia

Kesälomasta on jo pieni ikuisuus, mutta muistot ja muutama valokuva jäi...

 

Paavolle jäi kesälomasta myös konkreettinen muisto eli muutama kesägramma ja alkuvuoden laihdutusurakka pitääkin aloittaa uudestaan - onneksi muistimme kirjata ylös onnistuneen laihduttamisen aakkoset! 

Paavon ja Harmin entinen elämä

Paavo ja Harmi tulivat meille jo aikuisina kissoina ja välillä on mietityttänyt mitä kaikkea niiden elämään onkaan mahtunut tätä ennen.

Netin syövereistä löytyi sitten tällainen kuva nuorista ja komeista nyrkkeilijöistä. Hmm...

Kissat tasapainoilee

Latvian pääkaupungissa Riiassa sijaitsee kissatalo, jonka on suunnitellut arkkitehti Shefel vuonna 1909. Kerrotaan, että talon rakennuttaja suuttui siitä, ettei tullut hyväksytyksi Suureen kiltaan, jonka talo sijaitsi kadun toisella puolella ja asennutti talonsa katolle kaksi mustaa kissaa hännät pystyssä takapuolet kohti killan taloa. Myöhemmin kissat käännettiin paremmin päin, kun kauppias pääsi killan jäseneksi.

Meillä taas sijaitsee kissatalosta kotoisin oleva Paavo, joka nykyään taiteilee oman tolppansa nokassa vähintään yhtä sulavasti. Ja ei kyllä paljon välitä mihin suuntaan takapuoli osoittaa.

Vähän tähän tyyliin...

Kuva täältä

Maailman helpoin tapa laihtua

Paavolla ja Harmilla alkoi joulun jälkeen laihdutus ja havahduimme näkyviin tuloksiin jo huhti-toukokuussa. Laihdutuksen tavoite oli pienentää vatsaröllykkää ja indikaattorina käytimme silmiä, emme vaakaa tai muita mittavälineitä. Illan ruoka-annosta pienennettiin parikymmentä grammaa, mutta ruokavalioon kuuluu edelleen pienet makupalat ja satunnaiset annoskoon vaihtelut.  

Jaamme mullistavat laihdutusvinkit myös kaikille blogin lukijoille ja ihan ilmaiseksi! 

Laihdutusmetodimme oli "syö vähemmän kuin kulutat".

Onnistuneen laihduttamisen aakkoset

A. Päätä selkeä ja toteutettavissa oleva tavoite (esim. maharöllykän pienentäminen)

B. Valitse itsellesi ruokavastaava, joka tarjoilee sinulle ruoat. Näin sinun ei tarvitse taistella itsekurin kanssa ja kärsiä sortumisista. Voit purkaa kaiken kiukkusi ruokavastaavaan itsesi sijaan!

C. Laihdu pikkuhiljaa 

D. Ihaile tuloksia

E. Pidä annoskoot ja liikunnallinen aktiivisuutesi samana ja näin myös painosi pysyy samana

Bonuksena tulee se, että melkein kaikki ruoka alkaa maistua hyvältä (kun on ensin ilmoittanut ruokavalionsa kulmakivet ruokavastaavalle eli esim. broilerin sydän EI ole hyväksytyllä ruokalistalla!).

Ennen ja jälkeen- kuvat on valittu kuin pahimman humpuukilaihdutusvalmistemyyjän toimesta, joten niistä ei oikeasti näe mitä on tapahtunut!

Ennen 

 

 Jälkeen

 

 

 Paavon fiilismittari pitkin laihduttamista on ollut kuin Kamuissa.

Paavo ilmeisesti pelkää, että ruoka-annosten lievä pieneneminen johtaa lopulta siihen, että ruoka loppuu kokonaan ja siksi se nykyään koluaa entistä innokkaammin kaikki mahdolliset paikat, joista saattaa löytyä ruoan murunen.

Raejuuston loput; ennen ei maistunut, mutta nykyään maistuu!

Valurautapannu ei pysy öljyttynä kovin pitkään.

Nälkäkurjelle tyhjä makrillipurkki tiskialtaassa on mieluisa löytö!

Tyhjä kalakeittokattila kylmällä liedellä ja Paavo kyllä keksii keinot miten sen luokse ylettyy! 

Toisella levyllä ollut täysi kattila oli onneksi kansi päällä!

Paavon hellalla kävelyn takia pitää olla tarkkana ruoanlaiton yhteydessä, ettei Paavo pääse kuumille levyille ja toisaalta ruoat pitää aina suojata, jos ne jättää jäähtymään tai muuten näkyville...

Muita elämäntapamuutoksia Paavo ja Harmi eivät ole tehneet ja makoilu on edelleen suosituinta ajanvietettä.