Paavo

Blogi on jäänyt muun elämän jalkoihin. Haluan kuitenkin laittaa pisteen Paavon tarinalle. Myöhemmin ehkä kirjoitan tänne joitakin muistoja ja Pipsan kuulumisia.

Paavo kuoli 25.9.2022. 

Paavolla oli viimeisinä vuosina terveysongelmia, joista aina pääsi niskan päälle ja muuten kunto oli erittäin hyvä, joten loppu tuli kuitenkin yllätyksenä. Paavo eli meidän luona niin pitkään, että on vaikea sanoin kuvailla millaisen aukon pieni kissa aiheuttaa poismenollaan. 

 

Tästä kaikki alkoi.

 

Paavo herätti aamuisin, jos nukuttiin liian myöhään ja ilmoitti ruoka-ajat, jos ne uhkasi unohtua. Paavo hyppi koko ikänsä pöydille ja tiputti mahdolliset tavarat lattialle, joten tämä piti huomioida sisustuksessa ja siinä mihin tavarat jättää illalla.

Tässä on herätys käynnissä ja Paavon harmiksi tiputettavaa ei ole kuin tyhjä vesipullo.

 

Paavo tuli viereen ja syliin kun halusi seuraa ja silityksiä ja meni sitten omiin touhuisinsa kun sai tarpeekseen.Vanhemmiten Paavosta kehkeytyi melkoinen sylikissa ja se nukkui lähes joka yö sängyssä ainakin osan yötä. 

Tämä kuva on mökkireissulta elokuussa 2022. Iltaruoan jälkeen Paavo tuli syliin nukkumaan. Niin arkinen ja ihana asia, joka nyt puuttuu.

Harmi oli Paavon paras ystävä. Kaikkea ei eläinsuojeluyhdistyksen kissojen taustoista tiedä, mutta ilmeisesti Paavo oli hieman liian aikaisin vieroitettu emosta ja Harmi oli ollut sen kanssa siitä asti. Se selittää suhteen syvyyden.

Paavosta ja Pipsasta ei ikinä tullut samalla tavalla ylimpiä ystävyksiä, mutta viihtyivät kuitenkin hyvin keskenään. Pipsa on luonteeltaan vähän arka ja katsoi monesti Paavosta mallia miten meidän luona toimitaan. Esimerkiksi sohvalla olemista se aluksi karttoi, mutta Paavo näytti, että täällä ollaan sohvalla ja se on oikein mukavaa. 

Paavon poismenon jälkeen Pipsa oli ihmeissään mihin Paavo on kadonnut ja tuli ensimmäisenä yönä sänkyyn nukkumaan ja vielä Paavon paikalle. Sitä se ei ole kotona tehnyt koskaan aikaisemmin eikä enää sen yhden yön jälkeen.

Pipsa kaipaa nyt enemmän leikittämistä ja seuraa eri tavalla kuin ennen. Pipsa kuitenkin vaikuttaa kissalta, joka viihtyy myös ainoana kissana, joten ainakin tällä hetkellä jatketaan näin.

Lopuksi haluan muistaa Paavoa samalla kauniilla runolla kuin Harmiakin.

 Taivaskissa

Olen avaruuksien kissa,
olen kissa ihmeellinen.
Olen unien, tähtien kissa,
tulin takaa pilvien.
Minä rakensin teille talon
jossa paljon rakastetaan.
Nyt takaisin lähden mutta palaan
uniinne toisinaan.

-Kaarina Helakisa